Haastattelussa: Hannele Määttä

Elokuun lopussa Saksan Salzgitterissä pelatut mastereiden EM-kisat olivat suomalaisnäkökulmasta katsottuna hieno menestys. Suomen joukkueesta peräti kolme pelaajaa kruunattiin Euroopan mestariksi, ja yksi heistä oli FP40-luokassa kultaa voittanut Hannele Määttä.

Määtän kohdalla puhutaan mestaruuden puolustamisesta, sillä hän voitti FP40-luokan mestaruuden myös edellisissä EM-kisoissa vuonna 2023.

“Lähdin Saksaan aika avoimin mielin, enkä ottanut kauheasti paineita, vaikka olinkin hallitseva mestari. Peli ei ollut mitään täydellistä, mutta riittävän hyvää ja tasaista, jotta se riitti voittoon. Kaiken kaikkiaan hyvä kokemus ja mikäs sen hienompaa kuin voittaa”, Määttä toteaa.

Määtälle Suomen edustaminen arvokisoissa on hieno ja erityinen asia, jota hän arvostaa paljon. Joukkueena matkaaminen tuo kilpailemiseen myös hienon lisän, jota ei usein pääse kokemaan.

“Ainahan nuo kaikki isommat kisat ovat hienoja reissuja ja on hienoa olla maajoukkueessa edustamassa. Tänäkin vuonna oli todella kiva porukka ja hyvä henki, mistä sai lisää boostia kisaan. Ei tällä iällä muuten juurikaan pääse tuollasta kokemaan, että pääsee isolla porukalla reissuun. Se on yhdenlainen aikuisten leirikoulu”.

Kilpailu FP40-luokan voitosta oli Salzgitterissä loppuun asti äärimmäisen tasainen. Määtän voittotulos oli neljän pelatun kierroksen jälkeen -2, kun hopealle sijoittunut slovakialainen Katka Boďová jäi vain yhden heiton päähän. Lisäksi pronssia voittanut Viron Kaire Tekku oli Määtästä vain kolmen heiton päässä.

Kun Määttä voitti Euroopan mestaruuden Unkarissa kaksi vuotta sitten, oli tuolloinkin voittomarginaali vain yhden heiton suuruinen. Toiseksi sijoittui kaksi vuotta sitten niin ikään Boďová ja kolmanneksi Tekku. Määttä on siis saanut rutkasti kokemusta tiukoista tilanteista, mutta pelipää on kestänyt hienosti.

“Totta kai jännittää aina viimeisillä väylillä, kun tietää, että pelataan voitosta. Muuten en koe hirveästi nyt esimerkiksi Saksassa jännittäneeni. Jos ei olisi minkäänlaista jännitystä, niin sitten ei ehkä kannattaisi enää olla kisaamassa”.

Molemmat Euroopan mestaruudet ovat Määtälle erityisiä, eikä hän erottele niitä juurikaan toisistaan.

“Totta kai kun voitat ensimmäistä kertaa Euroopan mestaruuden, niin se on kokemuksena ainutlaatuinen. Mutta, kun taas pystyt uusimaan sen mestaruuden, niin arvostan senkin korkealle. Taso nousee tuossakin sarjassa koko ajan ja hyvin sai pelata, että voitti”, hän sanoo.

Mastereiden EM-voittojen lisäksi Määttä on menestynyt viime kausina muutenkin varsin vakuuttavasti. Viime vuonna hän voitti FP40-luokan Suomen mestaruuden mastereiden SM-kisoissa ja oli samassa kilpailussa tällä kaudella hopealla.

Tänä vuonna hän on voittanut myös sekaparifrisbeegolfin Suomen mestaruuden MP40-luokassa sekä FP40-luokan Suomen mestaruuden parifrisbeegolfissa. Viime kaudella tarina oli samanlainen, kun Määttä juhli kultaa molemmissa edellä mainituissa kilpailuissa.

“Tämän vuoden mastereiden SM-kisoissakin kulta oli tavoitteena. Oli ainutlaatuinen kisa, sillä siellä oli birdieitä tarjolla enemmän kuin ikinä missään, joten puttaaminen korostui aika paljon. Oli ollut aika hyvää puttia aikalailla koko kesän, mutta tuolla SM-kisoissa tuli jonkun verran liikaa puttivirheitä, mihin se voitto tavallaan kaatui. Hirveän pettynyt en kuitenkaan ole, sillä hopeasijakin oli hyvä”, Määttä analysoi.

Kun SM-kultaa on kotona palkintokaapin täydeltä, niin voiko voittamiseen peräti kyllästyä vai tuottaako se yhä samanlaiset riemun tunteet?

“Ei siihen [voittamiseen] kyllästy. Kisaamisessa oma suoritus menee kuitenkin kaiken edelle. Jos on pelannut hyvin, niin olet sillä sijoituksella millä olet, ja on vaikea olla pettynyt, kun tiedät tehneesi parhaasi. Totta kai kilpaurheilijana haluat silti aina sijoittua hyvin ja kisoissa haluaa pystyä tekemään oman parhaansa”.

Määtän menestys ei rajoitui pelkästään masters-kilpailuihin, sillä hän voitti kauden 2024 päätteeksi Prodigy Disc Pro Tourin kokonaiskiertueen ennen toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneita Iida Lehtomäkeä ja Olivia Kindstedtiä.

“Olen avoimen Pro Tourin voittanut viimeksi reilu kymmenen vuotta sitten vuonna 2014. Olihan tuossa välissä vuosia, jotka eivät olleet minulla niin aktiivisia, mutta koen, että jos vielä tässä iässä pystyy kamppailemaan nuoria vastaan ja pärjäämään, niin se on kova juttu”.

Yksi ominaisuuksista, mikä on varmasti auttanut Määtän kohdalla hyvän tason ylläpitämiseen, on terve itsekritiikki. Hän ruotii omia suorituksiaan tarkasti ja etsii kehityskohteita. Ikä ja kokemus ovat tuoneet kuitenkin myös lempeyttä itseä kohtaan.

“Uran alkuvaiheessa pettymyksiä oli hankalampi käsitellä, ja siinä olen harjaantunut. Jos ei onnistu, niin ei sitä ihan yhtä rankasti enää säti itseään. Olen silti aika kriittinen oman pelini suhteen ja käyn jokaisen kisakierroksen jälkeen pelini läpi ja mietin, mitä olisi voinut tehdä eri tavalla”, Määttä pohtii.

Määtän lajiharjoittelun laatu- ja määrä ovat vaihdelleet vuodesta riippuen paljonkin. Kaudet eivät ole samanlaisia keskenään ja jokaiseen lähdetään yksilöllisin tavoittein ja taustoin.

“Halua kehittyä riittää yhä, mutta täytyy sanoa, että esimerkiksi tähän kauteen en treenannut käytännössä lainkaan. Ensi talvelle olisi haaveissa ottaa kovempaa harjoittelua enemmän tosissaan. Tällä kaudella oli paljon isoja kisoja, mutta tämä tuntui silti vähän välivuodelta, kun kilpailin vähemmän kuin yleensä”.

“Toisina kausina on menty enemmän fiilispohjalta, toisina sitten on suunniteltu tarkemmin. Varmaan loppuvuodesta suunnittelen ensi kauden valmiiksi ja katson, mitkä ovat ne pääkilpailut. Haluaisin päästä pelaamaan mastereiden MM-kisat. Se on kisa, mikä siintää hieman mielessä”, Määttä haaveilee.

Frisbeegolf tarjoaa Määtälle kilpailemisen, ja sen tuomien kokemusten lisäksi paljon muutakin. Laji vetää yhä puoleensa niin vahvasti, että hänen olisi varmasti hankala kuvitella elämää ilman sitä.

“Saa olla ulkona luonnossa, mikä on itselleni ihan lempijuttuja. Sitten kaikki ihmiset lajin ympärillä, joiden kanssa saa olla tekemisissä. On myös hienoa matkustaa ympäriinsä ja nähdä uusia ratoja ja paikkoja. Frisbeegolf on jatkuvaa kehitystä ja jokainen heitto on erilainen. Siihen ei voi kyllästyä, kun aina tulee uusi heitto ja uusi kierros. Se siinä varmaan koukuttaa”.

Teksti: Markus Viljanen