Haastattelussa: Mikael Häme

Loppukesästä 30 vuotta täyttävä Mikael Häme on tehnyt jo varsin pitkän kilpailu-uran frisbeegolfin parissa. Ensimmäiset viralliset kilpailunsa kymmenen vuotta sitten heittäneellä Hämeellä on ollut menestyksen rinnalla ajoittain terveyshuolia, jotka ovat vieneet parhaan terän ja karsineet kilpailujakin kalenterista.

Viisi vuotta sitten kesällä 2019 Häme oli kovassa nousukiidossa, kun hän voitti Talissa Pro Tourin osakilpailun, oli SM-kisoissa pronssilla ja kävi myös MM-kisoissa Yhdysvalloissa onneaan kokeilemassa. Kesään mahtui tuolloin myös neljäs sija Tyynessä kovassa seurassa.

”Kausien 2018–19 siirtymässä tuli tehtyä ehkä isoin steppi. Silloin tuli tehtyä jotain oikein. Sen jälkeen tasoni on pysynyt aikalailla samassa. Välillä on ollut merkkejä, että kulkisi vähän paremmin ja sitten välillä tulee pieniä notkahduksia. Huipulla se parin prosentin tasonnosto vaatii vähän enemmän hommaa kuin itse huipulle pääseminen”, Häme tuumaa.

Vuosi 2020 oli vastavuoroisesti aivan erilainen, kun koko vuonna kertyi vain kaksi kilpailua.

”Oli selän kanssa ongelmaa, ja sitä piti kuntouttaa kauan. Se on jo pitemmän ajan juttuja. Vaiva on uusiutunut jokusen kerran, mutta nyt osaan pitää sen aisoissa, kun treenaan monipuolisesti ja pidän kropasta huolta”.

Vuonna 2021 Häme kisasi vain kahdeksassa kilpailussa, mutta tekeminen oli vahvaa, mistä osoituksena SM-kisojen neljäs sija ja kolme kertaa sijoittuminen kuuden parhaan joukkoon kotimaan Pro Tourilla.

Vuonna 2022 Häme heitti maaliskuussa kolme kilpailua Yhdysvalloissa ja loppukauden aikana yhteensä 11 kilpailua Euroopassa. Copenhagen Open toi toisen sijan ja Estonian Open kolmossijan. Maailman huippuheittäjiä pursuavassa European Openissa napattu kahdeksas sija oli myös vahva osoitus siitä, ettei Häme ollut vielä hiipumassa mihinkään.

”Kautta 2022 edeltävä off season oli ensimmäinen talvi, kun panostin kokonaisvaltaisemmin harjoitteluun ja monipuolisempaan tekemiseen esimerkiksi kuntosalilla. Oli selvät tavoitteet nostaa sitä kautta omaa tasoa. Jenkeissä oli väläytyksiä ja hyviä rundeja, mutta kokonaisuus ei ollut niin hyvä. Kun palasin Suomeen, niin tuntui, että taso pomppasi sitten ylöspäin. Tällä hetkellä en näe Yhdysvalloissa kisaamista kovin kannattavana ihan taloudellisista syistä. Mieluummin kisaan Euroopassa, kun täällä saa rakennettua nykyään varsin kilpailukykyisen kauden”, Häme kuvailee.

Vuosi 2023 oli Hämeen osalta varsin kaksijakoinen. Estonian Open ja Tyyni toivat kolmossijat ja Turku Open toisen sijan, mutta heikommat suoritukset osuivat erittäin pahoihin paikkoihin. Hämeen kotiradalla Lahden Mukkulassa pelatuissa SM-kisoissa hän oli vasta 40:s ja European Openissa päätöspäivä jäi välistä kokonaan, kun lopullinen sijoitus oli 79:s.

”SM-kisat olivat valtava pettymys. Tein sen virheen, että oletin itseltäni hieman liikoja ja tiesin, että muutkin ehkä odottavat menestystäni. Mukkulassa on tullut menestystä, mutta myös uran pahimpia pettymyksiä. SM-kisojen söhellys oli juurikin yksi niistä pettymyksistä. Loppukaudesta tasoni laski hieman muutenkin, enkä saanut ehjää pakettia kasaan”, Häme toteaa.

”Kauteen mahtuu yleensä yksi tai kaksi selvästi huonompaa viikkoa ja sillä kertaa se osui kaikista pahimpaan paikkaan [European Open]. Aiemmin ei ole tullut pudottua cutista, joten tuo ensimmäinen kerta kolhaisi”.

Kuluvan vuoden Häme on avannut Copenhagen Openin 16. sijalla ja Jämijärven Pro Tourin kahdeksannella sijalla. Hienoja sijoituksia on ropissut kaudesta toiseen, mutta voitot ovat pitkälti kiertäneet Hämeen. Pakkomielle voittamisesta ei silti ole hänelle tullut, vaan kokenut pelaaja metsästää tässä kohtaa uraansa enemmänkin kokonaisvaltaista tekemisen tasoa, eikä niinkään hetkellisiä tähtihetkiä.

”Lähtökohtaisesti en lähde voittamaan, kun menen kisoihin, vaan pyrin tekemään itseäni tyydyttävän, enemmänkin kokonaisvaltaisen suorituksen, ettei tulisi notkahduksia, vaan saisin pidettyä hyvän tason”, Häme sanoo.

”Olisihan se silti hienoa, kun pääsisi vielä jonkun kerran mukaan kultataisteluun. Toki se vaatii nykyään jo todella paljon. Yksi SM-pronssimitali löytyy ja lähellä olen ollut muun muassa Oulussa vuonna 2021, että mitali olisi kirkastunut”.