Haastattelussa: Daniel Davidsson
Suomen maajoukkueringin pelaajiin kuuluvan Daniel Davidssonin kuluva kilpailukausi oli pitkä rutistus. Davidsson aloitti kautensa jo toukokuun alussa Tanskassa pelatusta Copenhagen Openista ja kiekot laitettiin talviteloille vasta lokakuun lopussa, kun kaksi kilpailua sisältänyt Espanjan-reissu tuli päätökseen.
Kauan ei Davidsson levännyt laakereillaan, vaan kroppaa on pistetty liikkeelle taas hyvään tahtiin. Kuntoa on kohoteltu kuitenkin myös täysin erilaisessa ympäristössä – nimittäin hiihtoladuilla.
“Kausi loppui aika myöhään, kun pelasin Espanjassa kaksi kauden päätöskilpailua. Hetken otin siinä taukoa, mutta marraskuun alussa aloin valmistautua hiihtokauteen ja aloitin lenkit, kun Tampereellakin saatiin ladut auki”.
Hiihto on ollut hiljattain 20 vuotta täyttäneen Davidssonin elämässä mukana pienestä pitäen, mutta hän ei ole tehnyt sitä koskaan erityisen tavoitteellisesti.
“Joskus olen käynyt Tampereen Pyrinnön harjoituksissa ja leireillä. Tälle hiihtokaudelle tavoitteena olisi päästä Finlandia-hiihdossa ja Pirkan hiihdossa alle puolen tunnin päähän voittajasta”, Davidsson toteaa.
On Davidsson toki myös frisbeegolfin lajiharjoittelut aloittanut. Kodin kellarissa kertyy rutkasti puttitreeniä ja joulukuussa alkoivat myös heittotreenit.
“Viime talvena en päässyt pahemmin heittämään, kun olin armeijassa. Kellarissa on mahdollisuus puttailla aina 12 metriin asti. Sitä tuli jo syksyllä kisojen vähentyessä tehtyä pitkiäkin pätkiä”.
Hienoja onnistumisia ja kovia pettymyksiä
Vuosi 2023 sisälsi lukuisia huippusijoituksia, mutta vastapainoksi myös heikompia otteita. Toukokuussa Tanskasta irtosi hienosti kolmas sija ja kesäkuussa kakkossijat Nokia Openista ja Tšekissä pelatusta Konopiště Openista. Heinä-elokuussa puolestaan tekeminen takkusi.
Davidsson toteaa itsekin kauden olleen vaihteleva kokonaisuus.
“Kausi lähti hyvin liikkeelle, vaikka silloin oli ehkäpä huonointa puttia. Heittotilastoissa olin aika järjestäen kärkisijoilla. Sitten jotain tapahtui, en tiedä mitä, mutta ei ollut enää samanlaista flow’ta, ja tuli pieniä virheitä, jotka kasaantuivat. Viikosta toiseen kun oli kisoissa, niin ei tullut oikein mitään taukoakaan. Reissuihin lähtiessä ja treenikierroksilla oli hyvä fiilis, mutta se ei ihan näkynyt tuloksissa. Kisakierroksilla ei tuntunut mitenkään erityisen hyvältä, mutta pystyin silti taistelemaan loppukaudestakin ihan hyvin tietyissä kisoissa”, Davidsson analysoi.
“Jos olisi putannut edes kiitettävällä tasolla, niin olisin voittanut ainakin muutaman kilpailun. Siitä se jäi kiinni, etten seissyt korkeimmalla korokkeella. Niissä kisoissa, missä en taistellut kärkisijoista, niin olisin muuten ollut ihan hyvillä sijoituksilla”.
Sula Openissa Davidsson oli 55:s, European Openissa 36:s ja SM-kisoissa 46:s. Davidsson on aiemmin totuttu näkemään korkeilla sijoituksilla etenkin SM-kisoissa, joista hänellä on nuoresta iästään riipumatta jo avoimen luokan SM-hopeaa vuodelta 2021 ja SM-pronssia 2022.
“Sula Open ja SM-kisat olivat aikalailla kauden kaksi huonointa kilpailua. Sulassa taisin olla kymmenenneksi paras rinkiputtaaja. Putti oli jostain syystä löytynyt, mutta heittäminen sakkasi todella pahasti. SM-kisat olivat myös aika pohjanoteeraus. En vain pystynyt selättämään sitä rataa millään ja oli todella vaikea kisa”.
Puttipeli on Davidssonin työlistalla talviharjoittelun aikana. Tavoitteena on nostaa kyseinen osa-alue uudelle tasolle.
“Jos puttaisi kisoissa siten, miten välillä treenikierroksilla, niin tulokset olisivat parempia. Pitäisi saada perustasoa ja tasaisuutta paljon paremmaksi”.
Vaihtelevaan kauteen mahtui kosolti uusia kokemuksia, joista yksi oli uran ensimmäinen kilpailumatka Yhdysvaltoihin. Davidsson otti syksyllä mittaa maailman parhaista ensin MM-kisoissa ja myöhemmin USDGC:ssä. MM-kisoista tarttui mukaan 86. sija ja USDGC:ssä hän oli 62:s.
“Taso oli kova, mutta tiedän, että kun saan pelini kehityskohteita paremmiksi, niin siellä pystyy kilpailemaan, kuten muutkin suomalaiset, jotka ovat pärjänneet. Ei se paljosta ole kiinni, että pystyisin taistelemaan paremmista sijoituksista”, hän linjaa.
Vuonna 2024 European Pro Tour on yksi tamperelaisen päätähtäimistä.
“Pidemmän aikavälin tavoitetta ei sinänsä ole, mutta tällä hetkellä tähtäin on siinä, että pystyisin EPT-kiertueella pärjäämään mahdollisimman hyvin ensi kaudella. Haave tässä vaiheessa olisi myös, että saisin voitettua jonkin kisan. Edellisestä voitosta alkaa olla jo aikaa, kun ensi kauden alkaessa siitä tulee kaksi vuotta”.
Teksti: Markus Viljanen